maanantai 18. huhtikuuta 2016

Valaistussuunnittelija osana projektia

Hei vaan lukijoille! Liityin vierailevaksi kirjoittajaksi tähän Annen mahtavaan blogiin jo aiemmin tänä vuonna, mutta työkiireiden takia en ole ehtinyt vielä esittäytyä. Nyt siis ensimmäisen postauksen parissa, jännää!

Olen Elisa, mikkeliläinen valaistus- ja tilasuunnittelija, entinen lamppukauppias, kuosi- ja tuotesuunnittelija, itämaisen tanssin opettaja, saippuan tekijä ja Etelä-Savon alueella toimivan luovien alojen yhdistyksen puheenjohtaja. Pitkä ja sekalainen lista siis tuollaisia "meriittejä", mutta lisäksi olen ihan tällainen tavallinen, 33-vuotias yrittäjänainen. Tykkään hyvä ruoasta ja iloisesta seurasta, valoista, väreistä, vanhoista rakennuksista, eläimistä, huumorista, seikkailuista ja erilaisista taiteen aloista. Innostun valtavasti kaikenlaisista uusista jutuista. Haluan oppia ja kokeilla. Tietyt jutut on sitten elämässä jääneet tärkeiksi ja oman tuntuisiksi. Tärkeimpänä niistä valo, valaistus ja valaisimet :)

Meillä oli täällä Mikkelissä viikonloppuna Tila & Valo -tapahtuma, jonne kutsuin Annen mukaan luennoitsijaksi ja muutkin luennot/tietoiskut liityivät tavalla tai toisella valaistukseen ja sisustukseen. Anne toivoi, että voisin omasta luennostani koostaa blogiin sopivan version ja se onkin hyvä idea ensimmäiseksi bloggaukseksi. Aiheeni oli "Valaistussuunnittelija osana projektia".  Poimin teille muutaman tärkeimmän dian.

Tätä usein minulta kysytään. Miksi tarvitsisin projektiini vielä erikseen valaistussuunnittelijan, kun minulla on sisustussuunnittelija ja sähkösuunnittelija? Se on aiheellinen kysymys ja samalla voidaan pohtia, miksi sitten niin usein valaistusta harmitellaan ja korjataan jälkeenpäin. Valaistussuunnittelijan työ siinä kahden muun ammattilaisen välissä ei tarvitse olla kallista ja päällekkäin menevää, vaan nimenomaan näitä kahta muuta tukevaa ja synkronoivaa asiantuntijuutta.



Pohditpa valaistusta yksin, valaistussuunnittelijan tai muun ammattilaisen avulla, muista miettiä nämä edellä mainitut asiat. Kaikki valaistus tulee olla tilaan ja tarpeeseen suhteutettua. Valmiita ja päälleliimattuja ratkaisuja ei ole olemassa.



Mitenkä se asia sitten lähtee liikkeelle ja tapahtuu? Ota yhteyttä suunnittelijaan, kerro tarve ja toiveet. Siitä se kaikki alkaa.



Suunnitelma voi olla hyvin kattava ja laaja tai kevyempi konsultaatio. Joskus voisi olla hyvä vain käydä läpi omia ajatuksia tai sähkösuunnitelma valaistusihmisen kanssa ja kysyä mitä hän on mieltä näistä mietityistä jutuista. Hän voi ehdottaa jotain muutoksia, ehkä etsiä sopivia valaisinvaihtoehtoja, auttaa selvittämään oikea valon laatu ja määrä... Pienet yksittäisetkin ratkaisut parantavat lopputulosta ja kokonaisuus toimii paremmin. Ei kannata siis arkailla, vaikka ongelma olisi pieni! Usein 2-3 tunnin konsultoinnilla pääsee jo todella pitkälle ja siitä asiakas saa pienen yhteenvedon vielä s-spostilla. Pieni satsaus, iso hyöty.


Esittelin luentoni yhteydessä erään uuden tavan koostaa asiakkaalle suunnitelma. Usein aiemmin se on ollut jonkinlainen kansio, pdf-dokumentti tai muu kooste, mutta esimmäistä kertaa kokeilin tehdä asiakkaalle suunnitelman ilmaisella nettisivupohjalla. En linkitä sitä nyt tähän ilman asiakkaan lupaa, mutta mikäli joku kiinnostui asiasta, voin toki kertoa lisää. Minusta se oli kätevä tapa siksi, että nettisivuille sain asiakkaan toiveen mukaisen ilmeen, galleriaan valaisinmallit, ladattaviksi tiedostoiksi suunnitelmat ja tekniset liitteet. Sinne on helppo myös vaihtaa uudempi versio ja näin sivusto on aina ajan tasalla ja kaikille projektin osapuolille helppo paikka poimia tiedot. Vanhoja versioita ei jää pyörimään kun kaikki tietävät, että sieltä linkistä saa uusimman ja älypuhelimilla vaikka työmaalla voi asentaja tarkistaa teknisiä tietoja valaisimista.

Jos tulee muita vinkkejä mieleen, kuinka tällaisen koosteen voisi tehdä niin mielelläni otan ideoita vastaan. Nykyäänhän on iso valikoima kaikenlaisia sivustoja ja projektinhallintajuttuja. Mutta tämä voi olla yksi vaihtoehto! Ehkä teen joskus sellaisen kuvitteellisen esimerkkisuunnitelma, jonka avulla voin tätä esitellä.

Sellaisia asioita mielessä tänään. Mukava vierailla täällä blogissa ja toiveita aiheista otan mielelläni vastaan! Valoa ja iloa viikkoon :)


tiistai 1. maaliskuuta 2016

Saanko esitellä, Lampun paikan uusi bloggari Elisa Hillgen!



Elisa on mahtava tyyppi, jonka mielestä valo on aivan ihanaa. Tutustuimme  tehdessäni Syty valolle -kirjaa, ja hengenheimolaisuus on ilmiselvää. Jatkossa bloggaamme yhdessä Lampun paikassa. 
Kerro ihmeessä itsestäsi, Elisa! 
"Olen Elisa, valaistus- ja tilasuunnittelija Mikkelistä. Päädyin alalle mutkan kautta. Rimpuilin lukion jälkeen Turun yliopistossa kuolettavan tylsien ohjelmistotekniikan kurssien parissa melkein kaksi vuotta, kunnes luovutin. Luovuus ja visuaalisuus näkyivät tekemisissäni jo nuorena, ja tajusin, että jotain siihen liittyvää tahdon tehdä myös työkseni. Olin ehtinyt asettua kuitenkin jo Saloon asumaan ja päädyin hakemaan HAKTOon eli Halikon käsi- ja taideteolliseen, jossa oli tarjolla lukiopohjainen ympäristönsuunnittelun koulutusohjelma. Valmistuin 2006, ja palasin sitten takaisin kotikaupunkiini Mikkeliin.
Työskentelin perheyrityksessämme sisustus- ja rakennussuunnittelun tehtävien parissa vuoteen 2008, jolloin aukeni mahdollisuus ryhtyä kauppiaaksi. Paikallisen valaisinliikkeen yrittäjä etsi jatkajaa firmalle. Mietin mielessäni, että valaisinmyynnin oheen voisi kehittää suunnittelupalveluja ja nykyaikaistaa samalla toimintaa. Helmikuusta 2008 maaliskuuhun 2015 pyöritin kivijalassa Valosilmää. 

Liiketoiminnan ohessa kävin Helsingissä vuoden kestäneen Valon arkkitehtuuri -koulutuksen, joka oli täydennyskoulutus valaistuksen parissa työskenteleville ammattilaisille. Koulutus piti sisällään arkkitehtuurivalaistuksen perusasioita, paljon teknistä tietoa sekä valaistussuunnitteluprojektien hallintaa. Tämä oli ehdottomasti hyvä lisä koulutukseeni, ja tällä hetkellä katsottuna yksi tärkeimpiä. 

Lisäksi olen kouluttautunut Avoimen AMK:n kautta. Vuosien saatossa olen suorittanut kurssit rakennustekniikan- ja rakennussuunnittelun perusteet, kouluttajana toimiminen, ympäristö- ja yhteisötaide sekä tuotteistaminen ja konseptointi. Avoimet kurssit ovat olleet mainio tapa saada uutta innostusta ja tietoa omaan työhön. 

Olen päässyt itsekin opetustehtäviin, jotka ovat olleet varsin mieleisiä kokemuksia. TAMK, Esedu ja Sisustusakatemia ovat käyttäneet minua vierailevana luennoitsijana, ja mikäpä mukavampaa kuin puhua ja opettaa asiasta, joka on itsellä lähellä sydäntä. Voisin höpötellä kaikki päivät valosta ja valaisimista!

Tällä hetkellä myymälän lopettamisen jälkeen työskentelen pelkästään suunnittelun parissa, mutta työtehtävät ovat monipuolisesti kaikkea valaistuksen, sisustuksen ja rakennussuunnittelun parista. Lisäksi suunnittelen omia kuoseja ja tuotteita niiden ympärille."

Mikä valossa kiinnostaa? 
"Jos pitäisi yksi asia mainita, olisi se varmasti tunnelma. Valaistuksella on ympäristöllemme niin suuri merkitys, ettei sitä voi kukaan jättää huomiotta. Millaisia olisivat kaikki ravintolamme tehokkaassa loisteputkivalaistuksessa tai miltä katukuvassa näyttäisi ilman julkisivuvalaistuksia? 

Myös valaisinten tekninen puoli viehättää, sillä valaisimet ovat mahtavia kapistuksia. Tykkään korjata, purkaa ja tutkia valaisimia. Myös suunnittelutyössä on apua siitä, että ymmärtää mitä valaisin pitää sisällään." 

Mistä aiot blogata? 
"Aion kertoa esimerkiksi omista projekteistani sekä kiinnostavista valaistuskohteista. Tarpeen mukaan perehdymme myös valaisimiin ja valonlähteisiin." 

Yhdistystoiminta ja ruma pieni talo
"Iso ja uusin osa elämääni on tuore luovien alojen yhdistys täällä Etelä-Savon alueella, DeSavo ry. Olin perustamassa yhdistystä ja toimin myös ensimmäisen kauden puheenjohtaja. Luovien alojen verkostoituminen ja taitavien tekijöiden yhdistäminen on havaittu alueella todella tarpeelliseksi. Yhdistyksessä on lähes 50 jäsentä, ja suunnitteilla hienoja juttuja kuluvalle vuodelle. Päätapahtuma tulee olemaan kolmas Mikkeli Art & Design Week syyskuussa.

Asun mieheni ja tyttökoiran Hupin kanssa pienessä rumassa talossa Otavassa Mikkelin kupeessa. Talo on ruma vain ulkoa. Sisältä se on mitä näppärin ja suloisin pieni torppa - 59 m2 pelkkää nostalgiaa. Muutimme syyskuussa 2015 ja ennen sitä taloon tehtiin uusi vessa ja lisättiin suihku. Seuraavia remontteja on jo suunnitteilla, mutta hiljaa hyvä tulee. Etenkin näin talviaikaan on hyvä käpertyä nurkkaan miettimään uutta."


perjantai 26. helmikuuta 2016

Valokatkaisimet ja rasiat valitaan sisustustyylin mukaan




Valaistuksen suunnittelussa valitaan ennemmin tai myöhemmin myös katkaisijat ja rasiat. 
Schneider Electricin Renova-sarjan lehdistötiedote aiheesta oli niin tunteisiin vetoava, että nostan sen poikkeuksellisesti blogipostaukseksi. 

Kytkimet suositellaan valitsemaan talon tyyliin ja sisustukseen sopiviksi. 
Renova-sarjan sähkökatkaisijat ja sähkörasiat sopivat täydellisesti nostalgiseen ja kotoisaan sisustustyyliin, joka ammentaa perinteistä ja ajattomuudesta. 

Tapettivalikoimissa vanhat kuosit ovat nousseet lähivuosina esiin. Esimerkiksi William Morrisin 1800-luvulta peräisin olevat villikukkakuosit ovat suositumpia kuin koskaan. Morrisin tapeteilla on sisustettu useita upeita vusikertakoteja sekä esimerkiksi loistokas, uusbarokkinen Milavidan palatsi Tampereella. 

Jotta sisustustyyli pysyisi yhtenäisenä, kannattaa kaikki yksityiskohdat sähkökatkaisimia ja pistorasioita myöten valita ajalle ja tyylille ominaisen tunnelman mukaan. 

Schneider Electricin Renova-sarjan katkaisijat, himmentimet ja pistorasiat ovat suunniteltu nimenomaan klassiseen tyyliin sopiviksi.

Mustan ja valkoisen lisäksi Renova-sarjaan kuuluu vaihdettavia kehyksiä ja koteloita. Värivalikoima on herkullinen - teräs, kupari, pronssi, titaani, pähkinä sekä valkoinen ja musta marmori. Renovan saa myös lasikehyksellä, väreinä musta ja valkoinen.

Retropinnan alta löytyy nykyaikaisinta sähkötekniikkaa ja himmentimen, ajastimen, termostaatin sekä liiketunnistimen tapaisia arkea helpottavia toimintoja.



keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Suvin viisi valintaa

Sisustus ID on Tampereen keskustassa pisimpään toiminut yksityinen sisustusliike. 
Nykyisin kahdessa kerroksessa Aleksis Kiven kadulla sijaitsevan liikkeen valaisinvalikoima pitää sisällään yli 25 modernia laatumerkkiä kuten Ango, Graypants, Lampe Mantis, Tom Dixon, Artemide, Flos...

Annoin liikettä luotsaavalle Suvi Välimäelle tehtäväksi valita valikoimistaan viisi valaisinsuosikkiaan ja perustella valintansa. 

Onneksi en antanut vain yhtä. Liikkeessähän on suorastaan runsaudenpula upeista valaisimista, ja valinta olikin osoittautunut arveltua vaikeammaksi. 
Todistettu on! Itse katselen tällä hetkellä muiden muassa Lampe Grasin suuntaan.

Sopivan valaisimen valinnassa on monta muuttujaa. Koko, valaistusominaisuudet, valonlähde, hinta, tyyli, materiaali, väri ja vaikkapa valaisimen sijoitusmahdollisuudet. 

Nyt huomaan, että monet Suvin valitsemista valaisimista taipuvat moneen paikkaan ja ympäristöön. Tuotteen klassikkostatus ei ole tuulesta temmattu, ja vain parhaat pysyvät pinnalla. Suvi huomioi valinnoistaan vielä erään yhdistävän seikan: 
"Alkaa varmaan ikää tulemaan, kun valaisimesta pitää nykyään löytyä kunnolla valaistustehoa. Onneksi ledeillä saa täpäkästi tehoa melkeinpä mihin valaisimeen tahansa."

Tästä lähtee, ole hyvä Suvi! 


1. Tunto Design: Led 40 -riippuvalaisin ja muutkin mallit. 
"Linjakas, tehokkaasti valaiseva valaisin monenlaiseen ympäristöön. Kotimainen."




2. Artemide: Tolomeo -sarja. 
"Ei voi mitään, tässä tuoteperheessä yksinkertaisesti vain tuntuu olevan kaikki kohdallaan. Valaisimissa on kevyesti tekninen ulkonäkö, ne valaisevat tehokkaasti ja taipuvat sinne minne valoa tarvitaan. Tolomeo onkin lunastanut paikkansa modernina klassikkona, joka sopii monenlaiseen sisustukseen. Tuote on kansainvälinen ja hinnaltaan sopiva."




3. Oluce: Atollo -pöytävalaisin opaalilasisena.
"Kaunis muotoilu. Valonlähde sijaitsee myös jalassa ja koko valaisin hehkuu."




4. Flos: Arco-jalkavalaisin. 
"Kaikkien kaarivalaisimien äiti. Hyvä vaihtoehto korkeiden tilojen ”riippuvalaisin” ratkaisuihin. Valaisin on 1960-luvulta, mutta hyvin nykyaikainen. Lisäksi marmori on nyt pinnalla."



5. Flos: Parentesi ja OK -vaijerivalaisimet. 
"Käteviä valaisimia kapeaan ja/tai korkeaan tilaan. Vaijeriin voi lisätä valonlähteitä." 






tiistai 5. tammikuuta 2016

Lux Helsinki - upeaa valotaidetta vuoden pimeimpään aikaan

6. tammikuuta starttaava, kahdeksatta kertaa järjestettävä viisipäiväinen valofestivaali Lux Helsinki esittelee valon voimaa 16 valoteoksen kautta. Festivaalilla nähdään useita eurooppalaisten valofestivaalien hittiteoksia sekä lukuisia tilausteoksia, joita kotimaiset taiteilijat toteuttavat tapahtumaa varten.

Vuoden 2016 uutuutena on valoteosten uusi reitti, joka alkaa Ateneumin taidemuseolta, painottuu Esplanadin, Bulevardin ja kävelykaduksi muutetun Annankadun suunnalle päättyen Annantalolle. 
Valon ohella festivaali tarjoilee myös katuruokaa sekä Senaatintorilla että Annankadulla. 

Festivaalin taiteellinen johtaja Ilkka Paloniemi ei tasapuolisuuden nimissä halua valita omia suosikkejaan, mutta vinkkaa, että esimerkiksi Annantalon Valoleikkipuisto tarjoaa valoaiheista tekemistä ja ihmeteltävää lapsiperheille, ja on ehdottomasti käynnin arvoinen. Pajoissa voi esimerkiksi valomaalata, seikkailla öisessä metsässä, laukaista taivaalle uusia tähtiä ja virkistyä kaamoshoitolassa.

Näkökulmaa tähän hetkeen antaa myös Annantalon pihaa ja julkisivua koristava, helsinkiläisen valotaiteilija Immanuel Paxin teos Maailma jossa elämme. 

"Teos on vastaääni sille kyyniselle ja kapeakatseiselle maailmankuvalle, joka valtaa alaa Suomessa ja Euroopassa. Elämää ei voi määritellä matemaattisena yhtälönä, eikä yhteiskunnan arvoja taloustieteen kaavoilla. Maailma ei ole mustavalkoinen, eikä sitä sellaisena tule katsoa. On uskallettava nähdä se värien ja muotojen kirjo, joka rikastuttaa jokapäiväistä elämäämme", kerrotaan Lux Helsingin nettisivuilla. 

Festivaali yhdistää taiteen, ruuan, ulkoilun ja koko perheen yhdessä olon. 
- Joulunpyhien jälkeen aktiivinen ja inspiroiva ulkoilu kiinnostaa, ennustaa Paloniemi, ja on luultavasti oikeassa. 

Vuonna 2011 Luxissa oli 25.000 kävijää, viime vuonna teokset näki jo 220.000 ihmistä viidessä päivässä. 
- Sen lisäksi että Luxin tekijät ovat näemmä onnistuneet jossain, kertoo kävijämäärän räjähdysmäinen kasvu myös siitä, että tällaiselle on selkeästi tarvetta, toista vuotta taiteellisena johtajana oleva Ilkka Paloniemi toteaa. 

Festivaali järjestetään 6.-10. tammikuuta. Teokset ovat nähtävissä joka päivä klo 17-22. Teokset pyörivät tapahtuma-ajan tauotta ja niiden kestot vaihtelevat. Pääsymaksuton tapahtuma sopii koko perheelle. Teosluettelo ja tapahtumapaikat löytyvät täältä klik.  

Tässä pari tärppiä tarkemmin. Menkää ja kokekaa ihmeellistä valoa!




Annankadun ja Kalevankadun risteyksessä nähtävä Cloud koostuu kuudestatuhannesta hehkulampusta. Hehkulamppupilvestä riippuvat sadepisarat ovat lamppujen katkaisijoita, joita vetämällä yleisö saa valot syttymään tai sammumaan. Kanadalaisten Caitlind r.c. Brownin ja Wayne Garretin teos on nähty useissa valotapahtumissa ympäri maailmaa.



Jopa seitsemän metriä korkeat työvalaisimet ovat karanneet suuresta toimistosta kaduille pitämään hauskaa. Ranskalaisen TILT-ryhmän Lampounette-teos on vieraillut valofestivaaleilla mm. Arabiemiraateissa ja Kiinassa. Helsingissä teos on esillä Esplanadin puistossa. 



Ilon kuvia on kahdeksan taiteilijan toteuttama yhteisteos, johon kukin taiteilijoista on tehnyt yhden kuvan, jotka heijastetaan vuorotellen Tuomiokirkon pintaan projisointitekniikan avulla. Ilon kuvia käsittelee ilon tunnetta eri näkökulmista. Äänetön teos valmistuu Lux Helsinkiä varten.
Teosta katsoessa yleisö saa vertailla kunkin taiteilijan tulkintoja ilosta. Mukana ovat valokuvaaja Stefan Bremer, valokuvaaja Eeva Hannula, taidemaalari Henna Jula, mediataiteilija Heta Kuchka, taidegraafikko Visa Norros, taidemaalari Maiju Salmenkivi, valosuunnittelija Petri Tuhkanen ja taidemaalari, sarjakuvataiteilija Katja Tukiainen. Teoksen kuraattori on valosuunnittelija Mia Kivinen.



Antti Pussisen ja Martta-Kaisa Virran Medicine City kertoo yhteiskuntamme medikalisaatiosta muistuttaen, että myös kaupunki voi toimia lääkkeenä yksinäisyyteen ja valo lääkkeenä pelkoon. 
Pimeässä kaupungissa jokaisen ikkunassa olevan valon takana on ihminen. Esplanadin lavalla teos on kuin pienoiskaupunki oikean kaupungin keskellä. Teos on tehty arviolta 22 0000 tyhjästä alumiinisesta lääkepakkauksesta. Teoksen valmistaminen kesti kahdelta taiteilijalta kuusi kuukautta. Teos on esillä Pohjoisesplanadi 1. 

maanantai 21. joulukuuta 2015

Kuinka Syty valolle syntyi


Viimeisen puolentoista vuoden sisällä ehdottomasti isoin työni on ollut 
valaisinrakentelun opaskirja Syty valolle, jonka Tammi kustansi. Iso käsi heille siitä! 

Kirja ilmestyi syyskuussa ja oli kustannusyhtiön Juju-kirjakerhon (Innostava kirjakerho kädentaitajille, klik) kuukauden kirjana, 
kunnes vapautui kirjakauppamyyntiin lokakuussa 2015. 

Sähkö- ja käsitöitä yhdistelevä Syty valolle antaa vinkkejä valaisimien rakenteluun ja valaisinmateriaaleihin sekä kertoo millaisia sähkötöitä valaisimien parissa voi 
tehdä itse sähkö- ja paloturvallisesti. 

Kirja sai alkunsa muutamasta havainnosta; kauppoihin alkoi ilmestyä yhä enemmän valaisinrakenteluun liittyvää materiaalia kuten värikkäitä johtoja, kauniita lampunpitimiä, hienoja erikoislamppuja sekä kaikenlaisia asiaan liittyviä puolivalmisteita. 

Valaisintuunaus ilmestyi aiheena myös blogeihin, missä onkin ollut sekä todella kivoja juttuja että valitettavasti myös muutamia riskejä tai jopa vaarallisia ideoita. 

Tällöin ajattelin, että sähköturvallisuuden ja muutamia inspiroivia ja miksi ei vanhoja tuttujakin valaisinrakennusohjeita voisi koota kätevästi yksiin kansiin.

Aikaisemmin kansalaistaitojen ollessa paremmat valaisimia tehtiin paljonkin itse. Valmisvalaisimet olivat kalliita ja niitä oli vähän tarjolla. Olen kuullut, että ainakin 1950-luvulla Tekniikan Maailma tarjosi lukijoilleen valaisinrakenteluohjeita,
 ja askarteluliikkeet huolehtivat niiden tarpeista, jotka halusivat verhoilla kauniit varjostimensa itse kankaalla, narulla tai niinillä. 
Äitini kertoi, että vielä 1960-70 luvulla askarteluliikkeet möivät aihioita ja varjostinkehikkoja, joista valaisimia saattoi tehdä itse eri käsityötekniikoita käyttämällä. 
(Hei muuten, jos te lukijat tiedätte lisää menneiden vuosikymmenten DIY-valaisinrakentelusta, otan kiitollisena tietoa vastaan.)

Nykyisin kansalaistaidot sähkölaitteiden rakentamisessa ovat vähentyneet. Sähkö arveluttaa tai jopa pelottaa monia. Jos tekijä ei tiedä mitä on tekemässä, onkin parempi antaa homma osaavalle ammattilaiselle.

Valaisimia on kuitenkin tuunattu iät ja ajat, ja monet ideoista ovatkin tuttuja.
Itse olen sitä mieltä, että parhaan mahdollisen lopputuloksen saaminen on kiinni pienistä yksityiskohdista - oikea valonlähde ja komponentit oikeassa paikassa, hyvät mittasuhteet, muoto, väri ja ehkäpä päälle joku pieni juju. 

Rakentelemme rakentelun ilosta, mutta myös lopputuloksen tulee näyttää hyvältä.
 Aisaparini kirjaa tehdessä oli sähköalan DI Kari Sirén Tampereelta. Kari on vanha tuttu, ja ainoa jolle uskalsin moista hanketta edes ehdottaa. Kari on rakennellut sähkökojeita koko ikänsä, tuntee alan ja sähköturvallisuuden läpikotaisin, ja - tärkein vikana - omaa uskomattoman ongelmanratkaisukyvyn. Sillä muutama kirjan valaisimista oli työvaiheessa sellainen, että minulla meni yöunet, sillä pelkäsin että valaisimet joudutaan jättämään kirjasta pois, jos emme löydä toimivaa rakennetta. 

Näin jälkikäteen ajatellen se oli turhaa, Kari kyllä keksii! 

Kirjan kuvat otti valokuvaaja Jukka Salminen, joka on ihan Ässä



Kirjan alkuosassa käydään läpi kirjassa esiteltyjen valaisimien sähköturvallisuus ja tekniset ratkaisut. Ohjepuolella uudelleen lämmitellään vanhoja valaisin- ja varjostinrakennustekniikoita, annetaan ohjeet lukuisille DIY- valaisinklassikoille sekä kymmenille uusille valaisimille. 

Kirja tarjoaa rakentelusta, näpräämisestä ja käsitöistä kiinnostuneille tuttuja työtapoja sähköistysohjeineen ja käyttää luovasti hyväksi vanhoja ja uusia valaisinosia- ja tarvikkeita mukaan lukien ledit. Kirjan kuvitus sisältää sekä yksityiskohtaisia työvaihekuvia että inspiroivissa ympäristöissä tehtyjä kuvia valmiista valaisimista. 


Valaisimien rakentelu on monipuolinen harrastus, jossa tarvitaan sekä taiteellista 
että valoteknistä osaamista kuin kädentaitoja ja materiaalituntemusta. 
Itse tekemällä on mahdollista saada turvallinen, laadukas ja korkeatasoinen valaisin, 
mihin liittyy rakentamisen ja käsityön ilo.

Hyvä tuunausvalaisin täyttää tehtävänsä tilan valaisimena eli antaa tarvittavaa yleisvaloa, 
toimii koristeena tai jopa molempia. 
Lisäksi valaisin on ulkonäöllisesti tyylikäs, sisustukseen sopiva ja tekijänsä näköinen.

Sähkölaitteiden rakentelussa on oltava ehdottoman tarkka ja huolellinen.
Valaisimen tulee olla sähkö- ja paloturvallisuuden kannalta asianmukainen.
Sähkötyöt pitää tehdä oikein ja valita valaisinmateriaalit ja niin, että valaisin on turvallinen.

Komponenttien ja osien oikea valinta on tärkeää sekä turvallisuuden että valaisimen ulkonäön 
vuoksi. Lisäksi huomiota on kiinnitetty valon suuntaamiseen, varjostimen ja 
valonlähteen ominaisuuksiin sekä siihen kuinka valaisin antaa valoa.

Kirjan valaisimista osa on yleisvalaisimia, osa tarkoitettu tunnelmavalaisimiksi.
Jokaisen valaisimen tulisi tuottaa riittävästi valoa kuitenkaan häikäisemättä.

Lamppuja valitessa on hyvä muistaa, että valon sävy vaikuttaa huoneen tunnelmaan, 
pintoihin ja tilan väreihin. 

Kirja opettaa löytämään ja erottamaan valaisinmateriaaleja, joita voi hyödyntää 
valaisinrakentelussa. 

Nyrkkisääntönä on hyvä pitää se, että materiaalien tulee olla palattomia tai palosuojattuja.
Pyrimme siihen, että suurin osa kirjan valaisimista on tehty materiaaleista ja aihioista, 
joita on helppo löytää.

Valaisimissa on käytetty valaisinrakenteluun tarkoitettuja valmisosia kuten varjostinrenkaita, kehikkoja sekä purettuja valaisinosia, askartelutarvikkeita 
sekä erilaisia kulhoja ja astioita. 
Lisäksi olemme kokeilleet yksinkertaisia pintakäsittelymenetelmiä kuten maalausta, 
struktuuripintoja ja hiekkapuhallusta. 

Ja mikä olikaan tuskaisinta? 
Valikoida nopealla aikataululla kaikista ideoista ja ajatuksista ne, 
jotka kantavat eteenpäin, sillä sisällysluettelo piti saada valmiiksi ensimmäisten joukossa. Onneksi siinä oli vähän elämisenvaraa. 
Teimme kirjaa varten yli 50 valaisinta, joista kirjaan valittiin 45. 
Rankka matka, joka saatettiin loppuun vajaassa vuodessa. 

Vastasimme ideoinnista ja rakentamisesta Karin kanssa yhdessä. 
Rima oli korkealla, mutta kumpikin sai pitää päänsä, jonka lisäksi kuuntelimme vielä Jujun toiveita ihanan kustannustoimittajamme Ilonan välityksellä. 

Työhuoneellani on kymmeniä kesken jätettyjä valaisimia ja materiaalikokeiluja, 
joihin en ollut tyytyväinen. Kun käsikirjoitus saatiin valmiiksi toukokuun alussa, en pystynyt moneen kuukauteen ajattelemaankaan valaisinrakentelua. 

Nyt palan taas intoa aiheeseen. 
Mielessä on sekä muutama kirjasta aikataulun takia pois jäänyt valaisinidea 
sekä kasa uusia. 

Teille toivotan tutkimisen, löytämisen ja oivaltamisen iloa valaisinrakentelun parissa. 

T. Anne 


Kirjasta löytyy myös ohjeet sähköjen uusimiseen vanhoihin messinkivalaisimiin. 


Lampunpitimen kokoaminen on hyvä alku. 


Valaisin syntyy yksinkertaisista osista helposti ja nopeasti...


…tai vaihtoehtoisesti sen parissa menee useampi ilta. 



Kirja neuvoo myös valmiiden valaisinosien hyödyntämistä uudella tavalla. 


Itse tehty valaisin toimii myös yleisvalona kodin paraatipaikalla. 


Kirjan materiaali- ja tyylikirjo on runsas. 


Tässä valaisimessa piirros on printattu tarrakalvolle, mutta valaisimen sisäpinnan voisi kuvioida lukuisilla muillakin tavoilla, kuten maalaamalla. 

torstai 17. joulukuuta 2015

iGuzzinin ihmeet


Pistäydyin pitkästä aikaa valaistussuunnittelija Päivi Oikarisen puheilla, missä sain muun jutustelun ohessa esittelyn italialaisen iGuzzinin Trick-valaisimesta. Trick on uskomaton pieni voimavalaisin, jolla pystyy luomaan yksinkertaisesti erilaisia valoefektejä ulko- ja sisätiloihin. 

Päivillä oli esimerkkivalaisimena pistorasiamuuntajalla varustettu Trick 180°, jota hän testaili olohuoneen takaseinään. Asettamalla valaisimen lattialle seinän viereen saattoi yhdellä  pienen nyrkin kokoisella valaisimella heijastaa valon kahdelle seinälle ja kattoon. Lisäksi kokeilimme valaisinta ikkunasyvennykseen, missä toimi yhtä lailla. 


Hienointa aikoihin, ja etenkin kun näki valon mahdollisuudet omin silmin, eikä vain kuvista! 


Sarjaan kuuluu neljä erillaista valaisinta, Trick light blade effect 180° ja Trick 360°, Trick radial sekä Trick washer, eli pintaa pesevä efektivalo. 



Trick 180 ° ja 360 ° soveltuvat esimerkiksi julkisivuvalaistukseen korostamaan ikkuna- ja oviaukkoja sekä holvikaaria. Kotikäytössä valaisin sopii erinomaisesti autotallin oviaukon valaisemiseen, kuten yllä. Kuvassa näkyy esimerkillisesti myös itse valonlähde, joka ei todellakaan suurta numeroa itsestään tee. 

Lisäksi Trickillä voi tehdä valoefektejä esimerkiksi käytäviin ja julkisivuihin. Ellen väärin katsonut, valaisin oli käytössä syksyllä myös Helsingin Baanalla sillan alusia valaistessa. 

Ympärisäteilevää valoa antava Trick Radial sopii vaikkapa valokaton luomiseen (alin kuva). Valoa on keksitty myös manipuloida. Asettamalla pieniä metallitappeja valaisimen viereen luodaan varjoja ja valo muuttuu säteittäiseksi. 

PS. Lampun paikka piti puolentoista vuoden sapattivapaan, mutta tarkoitus on palata taas valoon, sillä valo on ihanaa! Aloitin tietenkin ledeillä, joista tulen postaamaan paljon jatkossakin. Pysykää kulolla, minulla on kivoja ideoita mielessä!