Kuinka Syty valolle syntyi

Viimeisen puolentoista vuoden sisällä ehdottomasti isoin työni on ollut 

valaisinrakentelun opaskirja Syty valolle, jonka Tammi kustansi. Iso käsi heille siitä! 

Kirja ilmestyi syyskuussa ja oli kustannusyhtiön Juju-kirjakerhon (Innostava kirjakerho kädentaitajille, klik) kuukauden kirjana, 

kunnes vapautui kirjakauppamyyntiin lokakuussa 2015. 

Sähkö- ja käsitöitä yhdistelevä Syty valolle antaa vinkkejä valaisimien rakenteluun ja valaisinmateriaaleihin sekä kertoo millaisia sähkötöitä valaisimien parissa voi 
tehdä itse sähkö- ja paloturvallisesti. 

Kirja sai alkunsa muutamasta havainnosta; kauppoihin alkoi ilmestyä yhä enemmän valaisinrakenteluun liittyvää materiaalia kuten värikkäitä johtoja, kauniita lampunpitimiä, hienoja erikoislamppuja sekä kaikenlaisia asiaan liittyviä puolivalmisteita. 

Valaisintuunaus ilmestyi aiheena myös blogeihin, missä onkin ollut sekä todella kivoja juttuja että valitettavasti myös muutamia riskejä tai jopa vaarallisia ideoita. 

Tällöin ajattelin, että sähköturvallisuuden ja muutamia inspiroivia ja miksi ei vanhoja tuttujakin valaisinrakennusohjeita voisi koota kätevästi yksiin kansiin.

Aikaisemmin kansalaistaitojen ollessa paremmat valaisimia tehtiin paljonkin itse. Valmisvalaisimet olivat kalliita ja niitä oli vähän tarjolla. Olen kuullut, että ainakin 1950-luvulla Tekniikan Maailma tarjosi lukijoilleen valaisinrakenteluohjeita,
 ja askarteluliikkeet huolehtivat niiden tarpeista, jotka halusivat verhoilla kauniit varjostimensa itse kankaalla, narulla tai niinillä. 
Äitini kertoi, että vielä 1960-70 luvulla askarteluliikkeet möivät aihioita ja varjostinkehikkoja, joista valaisimia saattoi tehdä itse eri käsityötekniikoita käyttämällä. 

(Hei muuten, jos te lukijat tiedätte lisää menneiden vuosikymmenten DIY-valaisinrakentelusta, otan kiitollisena tietoa vastaan.)

Nykyisin kansalaistaidot sähkölaitteiden rakentamisessa ovat vähentyneet. Sähkö arveluttaa tai jopa pelottaa monia. Jos tekijä ei tiedä mitä on tekemässä, onkin parempi antaa homma osaavalle ammattilaiselle.

Valaisimia on kuitenkin tuunattu iät ja ajat, ja monet ideoista ovatkin tuttuja.

Itse olen sitä mieltä, että parhaan mahdollisen lopputuloksen saaminen on kiinni pienistä yksityiskohdista - oikea valonlähde ja komponentit oikeassa paikassa, hyvät mittasuhteet, muoto, väri ja ehkäpä päälle joku pieni juju. 

Rakentelemme rakentelun ilosta, mutta myös lopputuloksen tulee näyttää hyvältä.

 Aisaparini kirjaa tehdessä oli sähköalan DI Kari Sirén Tampereelta. Kari on vanha tuttu, ja ainoa jolle uskalsin moista hanketta edes ehdottaa. Kari on rakennellut sähkökojeita koko ikänsä, tuntee alan ja sähköturvallisuuden läpikotaisin, ja - tärkein vikana - omaa uskomattoman ongelmanratkaisukyvyn. Sillä muutama kirjan valaisimista oli työvaiheessa sellainen, että minulla meni yöunet, sillä pelkäsin että valaisimet joudutaan jättämään kirjasta pois, jos emme löydä toimivaa rakennetta. 

Näin jälkikäteen ajatellen se oli turhaa, Kari kyllä keksii! 

Kirjan kuvat otti valokuvaaja Jukka Salminen, joka on ihan Ässä! 

Kirjan alkuosassa käydään läpi kirjassa esiteltyjen valaisimien sähköturvallisuus ja tekniset ratkaisut. Ohjepuolella uudelleen lämmitellään vanhoja valaisin- ja varjostinrakennustekniikoita, annetaan ohjeet lukuisille DIY- valaisinklassikoille sekä kymmenille uusille valaisimille. 

Kirja tarjoaa rakentelusta, näpräämisestä ja käsitöistä kiinnostuneille tuttuja työtapoja sähköistysohjeineen ja käyttää luovasti hyväksi vanhoja ja uusia valaisinosia- ja tarvikkeita mukaan lukien ledit. Kirjan kuvitus sisältää sekä yksityiskohtaisia työvaihekuvia että inspiroivissa ympäristöissä tehtyjä kuvia valmiista valaisimista. 

Valaisimien rakentelu on monipuolinen harrastus, jossa tarvitaan sekä taiteellista 

että valoteknistä osaamista kuin kädentaitoja ja materiaalituntemusta. 

Itse tekemällä on mahdollista saada turvallinen, laadukas ja korkeatasoinen valaisin, 

mihin liittyy rakentamisen ja käsityön ilo.

Hyvä tuunausvalaisin täyttää tehtävänsä tilan valaisimena eli antaa tarvittavaa yleisvaloa, 

toimii koristeena tai jopa molempia. 

Lisäksi valaisin on ulkonäöllisesti tyylikäs, sisustukseen sopiva ja tekijänsä näköinen.

Sähkölaitteiden rakentelussa on oltava ehdottoman tarkka ja huolellinen.

Valaisimen tulee olla sähkö- ja paloturvallisuuden kannalta asianmukainen.

Sähkötyöt pitää tehdä oikein ja valita valaisinmateriaalit ja niin, että valaisin on turvallinen.

Komponenttien ja osien oikea valinta on tärkeää sekä turvallisuuden että valaisimen ulkonäön 

vuoksi. Lisäksi huomiota on kiinnitetty valon suuntaamiseen, varjostimen ja 

valonlähteen ominaisuuksiin sekä siihen kuinka valaisin antaa valoa.

Kirjan valaisimista osa on yleisvalaisimia, osa tarkoitettu tunnelmavalaisimiksi.

Jokaisen valaisimen tulisi tuottaa riittävästi valoa kuitenkaan häikäisemättä.

Lamppuja valitessa on hyvä muistaa, että valon sävy vaikuttaa huoneen tunnelmaan, 

pintoihin ja tilan väreihin. 

Kirja opettaa löytämään ja erottamaan valaisinmateriaaleja, joita voi hyödyntää 

valaisinrakentelussa. 

Nyrkkisääntönä on hyvä pitää se, että materiaalien tulee olla palattomia tai palosuojattuja.

Pyrimme siihen, että suurin osa kirjan valaisimista on tehty materiaaleista ja aihioista, 

joita on helppo löytää.

Valaisimissa on käytetty valaisinrakenteluun tarkoitettuja valmisosia kuten varjostinrenkaita, kehikkoja sekä purettuja valaisinosia, askartelutarvikkeita 
sekä erilaisia kulhoja ja astioita. 

Lisäksi olemme kokeilleet yksinkertaisia pintakäsittelymenetelmiä kuten maalausta, 

struktuuripintoja ja hiekkapuhallusta. 

Ja mikä olikaan tuskaisinta? 
Valikoida nopealla aikataululla kaikista ideoista ja ajatuksista ne, 
jotka kantavat eteenpäin, sillä sisällysluettelo piti saada valmiiksi ensimmäisten joukossa. Onneksi siinä oli vähän elämisenvaraa. 
Teimme kirjaa varten yli 50 valaisinta, joista kirjaan valittiin 45. 
Rankka matka, joka saatettiin loppuun vajaassa vuodessa. 

Vastasimme ideoinnista ja rakentamisesta Karin kanssa yhdessä. 
Rima oli korkealla, mutta kumpikin sai pitää päänsä, jonka lisäksi kuuntelimme vielä Jujun toiveita ihanan kustannustoimittajamme Ilonan välityksellä. 

Työhuoneellani on kymmeniä kesken jätettyjä valaisimia ja materiaalikokeiluja, 
joihin en ollut tyytyväinen. Kun käsikirjoitus saatiin valmiiksi toukokuun alussa, en pystynyt moneen kuukauteen ajattelemaankaan valaisinrakentelua. 

Nyt palan taas intoa aiheeseen. 
Mielessä on sekä muutama kirjasta aikataulun takia pois jäänyt valaisinidea 
sekä kasa uusia. 

Teille toivotan tutkimisen, löytämisen ja oivaltamisen iloa valaisinrakentelun parissa. 

T. Anne 

Kirjasta löytyy myös ohjeet sähköjen uusimiseen vanhoihin messinkivalaisimiin. 

Lampunpitimen kokoaminen on hyvä alku. 

Valaisin syntyy yksinkertaisista osista helposti ja nopeasti...

…tai vaihtoehtoisesti sen parissa menee useampi ilta. 

Kirja neuvoo myös valmiiden valaisinosien hyödyntämistä uudella tavalla. 

Itse tehty valaisin toimii myös yleisvalona kodin paraatipaikalla. 

Kirjan materiaali- ja tyylikirjo on runsas. 

Tässä valaisimessa piirros on printattu tarrakalvolle, mutta valaisimen sisäpinnan voisi kuvioida lukuisilla muillakin tavoilla, kuten maalaamalla.