Ykit pääsivät hyvään kotiin

Eilen työhuonettani vastapäätä Tampereen keskustan tuntumassa oli NNKY:n ylläpitämän hotelli Sofian pihakirppis. Saavuin paikalle sattumalta jo varhain, kun tavaraa kannettiin vasta pihalle. Pääsin käymään alakerran varastossakin, kun kuulin että myynnissä on myös Yki Nummen valaisimia. Ja niin olikin, esimerkiksi kuvissa esiintyvät yksilöt. Kiertelin ja kaartelin 70 € kappalehintaan myytäviä valaisimia. Moniin olisi pitänyt vaihtaa sähköosat, ja osasta puuttui osia. Yksi oli palanut puhki. Myönnän, että lamput houkuttivat silti. Kaksi valkoista Lameet-valaisinta olisi näyttänyt pirun hyvältä yhdessä pöydän päällä, ja ruskea Nuuska taas on muodoltaan symppis. En kuitenkaan keksinyt kotoa käyttöpaikkaa valaisimille, joten jätin ne odottamaan toista löytäjää. 


Olen harrastanut kirpputoreja nuoresta saakka, ja tavaraa tulee välillä myös hamstarattua, eikä hutiostoiltakaan aina välty. Olisin toki voinut ostaa valaisimet myydäkseni ne eteenpäin, tai jättää vintille odottamaan, mutta ei. Tiesin että ne tulevat saamaan hyvät kodit, ja tilannetta päivän mittaan seurailtuani näin kävikin. 


Minulle tuli kerrankin hyvä olo siitä, että jätin jotain ostamatta. Löydöt ovat elämän suola, mutta myös niistä kieltäytyminen on tunne, jota voisi kokea lisääkin. Älkääkä kuvitelko, että olisin poistunut paikalta tyhjin käsin! En, vaan vanha lepakkotuolin runko mukanani.