Retron valossa

Huomenta! Ensimmäisenä aamuisin sytytän tämän Livalin valkoisen kaunottaren, pöytävalaisimen, jonka sain ystävältäni lähes 10 vuotta sitten ikilainaan. 

Vuoden päivät valaisimessa on ollut  E27 kantainen led-lamppu, jonka valo on hyvin valkoinen. Lamppu syttyy nopeasti ja on muutenkin tuossa kyseisessä valaisimessa oikein toimiva myös makuuhuoneessa antaen eniten valoa ylöspäin, ja senkin melko kapealla keilalla. 

Lival lienee tuttu nimi retrovalaisimia kirppareilta etsiville. Meillä on useita, joista osa odottaa käyttöönottoa vintillä. 

Seitsemänvuotiaan huoneeseen sängynpäätyyn lukulampuksi on remontin jälkeen tulossa auringonkeltainen Lival - seinävalaisin. Kunhan saisi vain seinän ensin maalattua siitä takaa. 

Muista tuotemerkeistä meillä on käytössä tanskalaisen Abo Randersin magneettikiinnitteisiä metallipalloja, joista tykkään todella paljon. Ostankin ne aina talteen jos löydän kivan värisiä ja hyväkuntoisia vanhuksia. Tuurilla hinta pyörii vitosen ja kympin välillä. Ja jos Abo Randersin jalkalamppu joskus tulee vastaan, korjaan sen varmasti talteen. 

Tässä työpöydällä edessäni taas on ruotsalaisen Hans Agne Jacobssonin valkoinen,  yksinkertainen pöytävalaisin, jonka suunnitteluvuoden sijoittaisin jonnekin 1970-luvulle. 

Vintillä roikkuu ainakin yksi kullanvärinen Jeka, tanskalaista tuotantoa sekin. 

Yhdistävä tekijä hankinnoissa usein on metallikuori tai muovi, sillä vuosien saatossa vain yksi maitolasinen, tiikkirenkain viimeistelty kattovalaisin on päässyt meille saakka. Monet maitolasivalaisimet ovat makuuni liian koristeellisia. 

Parhaat hankinnat tehdään halvalla ja hyvällä tuurilla.

Tästä paras esimerkki lienee kahdeksan euron hintainen Yki Nummen valkoinen Taifuuni, joka vaihtaa paikkaa kodissa aina tarpeen mukaan. 

Jos teillä on omia retrosuosikkeja, kertokaa niistä ihmeessä!