Valosaaste

Sähköanarkistituttavani jaksaa muistuttaa: Valaise kohteita, älä avaruutta. 

Ulkovalaisinta viime viikolla asentaessa tämä muistui taas mieleeni hetkittäin jopa tuskanhikenä, kun jouduin pohtimaan lieneekö hankkimani 20 W monimetallilampulla varustettu numerovalaisin tuonne alapihalle liian tehokas. Tehokashan se on, mutta valaisimen funktio on antaa valoa kahden auton parkkipaikalle talon numeron pointtaamisen lisäksi. 

Yöllisestä keinovalosta, joka on tarpeettoman voimakasta ja suuntautuu muuallekin kuin aiottuun kohteeseen heijastuen horisontin yläpuolelle, eikä ole ehdottoman välttämätöntä ihmisten tai omaisuuden välittömän turvallisuuden kannalta,  käytetään nimeä valosaaste. 

Suurimpia valosaasteen aiheuttajia ovat liikenne, asutus ja palvelut. Kuten kuvista alla näkyy, kaupunkien hohdevalo voi loistaa jopa satojen kilometrien päähän. Valosaasteen määrä on 1900-luvun ja 2000-luvun alkupuolen aikana lisääntynyt ja levinnyt laajemmalle kuin mikään muu ympäristökuormituksen muoto. 

Ja sitten haitat. Valosaaste voi lisätä unettomuutta, muuttaa hormonitasapainoa ja virittää sisäistä kelloamme.  Viimeksi mainittu taas lisää syöpäriskiä. Valosaaste kadottaa tähtitaivaan näkyvistä, ja saa toiset eliölajit niin sanotusti radaltaan. Esimerkiksi kilpikonnanpoikaset, jotka suuntaavat kuoriuduttuaan yöllisen taivaanrannan valon mukaan mereen, saattavat lähteä kaupungin valoja kohti. Linnut eksyvät reitiltään eivätkä kiiltomadot havaitse pariutumissignaaleja. 

Sekä eläimet että ihmiset tarvitsevat pimeitä öitä ja valoisia päiviä. 

Valosaasteen takia syntyy miljardien arvosta energiahukkaa joka vuosi. Valosaastetta torjutaan käyttämällä valoja vain silloin kun niitä tarvitaan, asentamalla valaisimet toimimaan ajastimilla, hämäräkytkimillä ja liiketunnistimilla. Tärkein avaintekijä on valaistuksen oikea kohdistaminen, täsmävalaistus. Lakeuden Ursa neuvoo suuntaamaan valaisimet siten, että ylin valaisimesta lähtevä valonsäde jää 5° horisontin alapuolelle, jolloin valoa ei pääse karkuun taivaalle vaan kaikki valaisimesta lähtevä valo tulee hyötykäyttöön. Tällöin valaisinten tehoa ja mahdollisesti myös niiden lukumäärää voidaan laskea maanpinnan valaistustason kärsimättä, jolloin saavutetaan mm. hajavalaistuksen merkittävä vähentyminen ja jopa huomattaviakin taloudellisia säästöjä. Näiden seikkojen tiedostaminen luo pohjan oikeaoppiselle valaisulle.

Lähteet: Lakeuden Ursa, Wikipedia.